Energiatehokasta kuivanapitoa

Suomen vanhin telakka luottaa N3171-pumppuihin 

Suomenlinnan telakalla talvehtii vuosittain noin 20 vanhaa puu- ja rauta-alusta sekä käy kymmenittäin aluksia pikakorjauksissa. Telakka-altaita tyhjennetään parhaimmillaan parin viikon välein, mutta altaiden kuivanapito on tärkeää jokaisena päivänä. Uusien pumppujen ansiosta se ei kuitenkaan enää kuormita kiireistä telakka-arkea. 

Suomenlinna on Unescon maailmanperintökohde 

Helsingin edustavalla sijaitseva Suomenlinna lisättiin vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena sotilasarkkitehtuurin muistomerkkinä. Se on yksi tunnetuimmista suomalaisista matkailukohteista. Linnoitus ei kuitenkaan ole pelkkä nähtävyys, vaan saarilla asuu noin 800 ihmistä ja työskentelee vuodenajasta riippuen 400–500 ihmistä. 

Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1748. Pommerin sota keskeytti rakennushankkeen kuitenkin jo muutaman vuoden päästä aloituksesta. Susisaareen ehdittiin kuitenkin rakentamaan päälinnoitus sekä saaren pohjoispuolelle kuivatelakka saaristolaivaston sotalaivoja varten. Telakan paikka oli ihanteellinen, sillä siellä oli jo luonnostaan allas, joka jäi pääsaaren ja pikkusaarten väliin. 

Suomenlinnan hoitokunnan tekninen isännöitsijä Oskari Reipas kertoo, että telakka on Suomen vanhin ja yksi maailman vanhimmista edelleen toiminnassa olevista allastelakoista. 

”1900-luvun alussa täällä toimi myös Valtion lentokonetehdas, 1930-luvulla sisäallasta käytetiin sukellusvenetukikohtana ja vähän myöhemmin Valmet valmisti telakalla sotakorvauslaivoja”, Reipas kertoo telakan vaiherikkaasta historiasta.

Telakan altaita tyhjennetään parhaimmillaan jopa parin viikon välein 

Tänä päivänä kuivatelakan toiminnasta vastaa Viaporin telakka ry, jonka tavoitteena on säilyttää vanhoihin purjelaivoihin ja niiden kunnostukseen liittyviä tietoja ja taitoja. 

Alueella on kaksi telakka-allasta, joista suuremmassa sisäaltaassa telakoituu talviaikana noin 20 vanhaa puu- ja rauta-alusta. Näistä aluksista suuri osa on sotien jälkeen rakennettuja talonpoikaispurjelaivoja eli kaljaaseja, jotka ovat kuljettaneet rannikolla esimerkiksi hiekkaa, halkoja ja rakennustavaraa. Osa aluksista on rakennettu jo vuosisatojen 1800–1900 taitteessa. Pienempi ulkoallas soveltuu lyhytaikaiseen telakointiin esimerkiksi ympärivuotisessa työkäytössä oleville kalastus- ja rahtilaivoille. 

”Sisäallas on 50x140 metriä ja merivettä sinne mahtuu noin 42 000 kuutiota. Se tyhjennetään loka-marraskuun vaihteessa ja täytetään jälleen keväällä. Ulkoallas on kooltaan 21x120 metriä, noin 15 000 kuutiota, ja sitä tyhjennetään noin parikymmentä kertaa vuodessa”, kertoo Reipas telakan kiertonopeudesta. 

Altaiden vieressä on pumppaamo, jonka tyhjennyksestä huolehtii jo 44 vuoden ikäinen tyhjennyspumppu. Massiivisen pumppuvanhuksen tuotto on 1110 l/s. Kertatyhjennys ei kuitenkaan riitä, sillä altaisiin valuu maaperästä vettä jatkuvalla syötöllä, ja sateet ja myrskyt lisäävät osaltaan vesimäärää aika ajoin. 

Reipas kertoo, että telakka-altaiden kuivanapito oli aikaisemmin melkoinen soppa. 

”Altaita pidettiin tyhjänä parhaimmillaan kolmella irtopumpulla, joita siirreltiin tilanteen mukaan. Isoin pumpuista oli niin painava, että siirtelyyn jouduttiin käyttämään taljaa. Talvella väliaikaiset letkut olivat hankalia. Saatoimme joutua tarkistamaan tilannetta kerran pari päivässä, sillä pumpuissa ei ollut etävalvontaa”, hän kuvaa tilannetta. 

Xylemin asiantuntija Janne Joutsensalmi ja Suomenlinnan hoitokunnan tekninen isännöitsijä Oskari Reipas tarkastavat kuivaa telakka-allasta. 

Uudet pumput toivat järkeä altaiden kuivanapitoon 

Telakka-altaiden kuivanapidon hallintaan haettiin helpotusta uusilla pumpuilla. Pääpumpun yhteyteen asennettiin kaksi Xylemin 22 kW Flygt N3171 -uppopumppua, jotka vuorottelevat toimintaansa. Pumppujen tuotto on 140 l/s. Pumppuihin asennettiin erityistilauksena 5 metrin syvyydessä toimivat paineanturit sekä taajuusmuuttajaohjaus. 

”Asensimme pumppuihin SmartRun-taajuusmuuttajat, joiden avulla ne osaavat mukauttaa toimintansa vesitilanteen mukaan. Pumput käyvät aina optimaalisella teholla, joka säästää telakan energiakustannuksia”, kertoo Xylemin asiantuntija Janne Joutsensalmi. 

Xylem vastasi myös pumppujen asennuksesta ja käyttöönotosta, ja heti pumpputilauksen jälkeen telakalle toimitettiin kaikki asennustarvikkeet, sillä pumppaamon putkistot haluttiin tehdä valmiiksi jo hyvissä ajoin ennen pumppujen asennusta. 

Nyt Reipas on kokonaisuuteen tyytyväinen: